Neiti oli eilen mekko päällä, vähänkö oli ihana. Ja ilme kertoo, että hän on vähintäänkin nälkäkuoleman partaalla :)

Kannattaa jo päätään, kun käsistä kohottaa. Ja kovasti yrittää päätään nostella. Nyt alkaa pikkuhiljaa unirytmi hahmottua, tosin päästään vasta puolenyön jälkeen nukkumaan, mutta aamulla ollaan herätty kahdeksan maissa... Pitää vielä tuota rutmiä yrittää mulkata, sekä neidin, että äidin.